Viimonen viikonloppu

Ens viikko vielä töitä. Maanantaina on vapaapäivä, ja tiistaina muutan illalla sitten Gatineauhun. Torstaihin asti oon töissä, ja sittenpä perjantaina alkaa kotiin paluu. Lauantai-iltana noin 9 aikaan oon varmaankin Joensuussa, jos kaikki menee niinkun suunniteltu.

Irene-myrskystä tuntuu hesari kirjottavan koko ajan niinkun se olis maailmanloppu, täällä ei paikallinen lehdistö siihen liikaa kiinnittä huomiota. Suurin uutinen oli että Irene esti jonkun folk-laulajan tulon meneillään oleville Ottawan folkfesteille.

Yleisurheilun MM-kisoista täällä ei paljon puhuta. Ne ketään kiinnosta. Baseball, NFL ja kanadalainen jalkapallo sekä tietenkin jääkiekko vie suurimman osan palstatilasta. Niin, ja miesten & naisten golf.

Tätä pihamaata ollaan tehty. Tuo on melko tyypillinen pienkerrostalo täälläpäin. Kerroksia on kolme, joista alin puoliks kellarina, kun on rinnetontti. Runko on 2"x6" ja tehty platformilla. Välipohjan palkkien kokoo en tiedä, mutta sen päällä on askeläänieristeenä ja valukankaana toimiva kangas, ja päällä itsetasottuva lattiavalu. Pintana on sitten paikallinen parketti, joka on melkolailla erilaista kun suomalainen tavara. Perustuksista sen verran että en oo nähny vielä yhtään omakotitalotyömaata missä olis kevytsoraharkkoja. Perustukset = valetaan.

Kellarinseinän rakenne on erilainen kun suomessa. Valetun kellariseinän ulkopuolella on patolevy ja bitumisively, sitten on puurunko sisäpuolella eristeen kanssa. Ulkopuolista lämmöneristettä ei ole. Sisäpinnassa on jokapuolella kipsilevy.

Ulkoverhous on muurattu, jonka takana tuuletusrako, tyvek-kalvo, ja OSB levy (tai kipsilevy). Sisäpuolelle jääkin sitten se 6"runko ja eriste. Sisäpinnassa on joka puolella kipsilevy. Räystäät on melko lyhyet, ja tuuletus tapahtuu "räystäslaudoituksena" olevan peltisen paneelin läpi, jossa on pieniä reikiä. Verrattuna suomalaiseen räystäsrakenteeseen aikalailla erilainen, ja äkkiseltään tuntuu pieneltä ne reiät.

Katot on täällä yleensä kumibitumipaanukattoja, niinkun taisin joskus kirjottaakin. Kattokaltevuuden on vähintääkin riittäviä. Kattohan rakennetaan naulalevyristikoilla ja OSB-levyllä.

Koolausvälihän täällä on se 14", ja kaikki rakennusmateriaalit on täällä sen mukaan. Esimerkiksi OSB levyissä on valmiit viivat normaalille rankajaolle, helpottamaan naulausta.

Asunnot kaksioita ja kolmioita, ja asuntojen koko vaihtelee noin 70 ja 100 neliön välillä. Yks isoista eroista täällä on se, ettei tarvii miettiä mitään esteettömyyshommia. Rappusia ja portaita voi olla kerrostalossa niin paljon kun lystää. Käytävät voi olla tosi kapeita. Esimerkiksi tää paikka missä oon nytten asunu, on nelikerroksinen puukerrostalo, ja täällä ulosmenevä rappukäytävä ei varmasti oo 900 milliä leveempi. aika ahistava tunnelma.

Tässä vielä seinänleikkaus, tosin teräsrangalla, mutta saatte idean. Ei höyrynsulkua sisäpuolella!

Tyvekin sivuilta löytyy leikkauskuvia erilaisista seinärakenteista mitä paikalliset täällä käyttää. (PDF ja DWG)

Tää kuva on CDM esittelytalosta Chambordista. Takat täällä on kaasu- tai sähkömallia, ja savupiippuja ei yleensä taloissa ole. Takka ei ole lämmönlähde, vaan koriste. Ihmeissään nää kuuntelee kun kertoo että me ihan oikeesti lämmitetään Suomessa puulla taloja.

Tässä näkyy sitten kellarin seinä, kellarin ikkuna ja välipohja. Sisäpuolella 2"x4" runko ja eriste sekä kipsilevy. Ulkopuolinen vedeneristys. Välipohja OSBstä tehtyä uumalevypalkkia.

Kylpyhuoneessa American Standardin pönttö, kylpyamme ja suihkukaappi. Kosteantilan rakenteista en osaa muuta sanoa kuin sen että niissäkin puurakenteiset seinät, vedeneristyksiin en osaa ottaa kantaa.

Löysin lopulta ihan oikeaa puuverhousta, sampleja tosin. Täällä yleisin verhouksen ulkonäkö on UYL. Toinen on sitten UYVtä. Muutama muukin profiili löytyi. Paksuudethan näissä oli sitten ihan onnettomat, 15-18 milliä, leveyden ollessa kuitenkin sen 120-150mm. näytekappaleista 80% oli lisäksi vääärinpäin höylättyä (sydänpuoli sisäänpäin). Joten eipä vakuuttanut.

Tässä sitten näkyy mitenkä se paneeli on maalattu. Harjakone eikä mitään "turhia" pohjamaaleja. Puuverhouksen maalausväli täällä on arviolta noin 5 vuotta, enkä kyllä ihmettele kun pintakäsittelystä ei taideta ymmärtää juurikaan.

Se mitä täällä ulkoverhouksessa käytetään, on esimerkiksi Ced'r Vue Kovalevystä valmistettu ulkoverhousmateriaali. Kovalevyn pintaan on painettu uskottavan olonen puunsyykuvio ja värejä on ainakin miljoona. Kuulemma halpaa. Onhan ainakin käytetty puuta...

Yksi suurimmista eroista suomalaisen ja kanadalaisen rakennustavan välillä on se, ettei täällä talon rakenteita suunnitella puujulkisivun kanssa toimivaksi. Talo suunnitellaan toisenlaisten vaatimusten mukaan, ja puu on jäänyt julkivisuissa pahasti paitsioon. Runkopuolella puu on ehdoton ykkonen, mutta julkisivupuolella paikallisten mukaan ei puusta ole mihinkään.

La Citellakin käytiin. Siellä oli tulevat ilmeisestikin rakennusmestariopiskelijat tehneet runkomalleja.

La Cite on meidän yhteistyökoulu täällä, ja käytiin Simo L:n ja koulun porukan kanssa lounaalla, jonka jälkeen neppailtiin vähän aikaa koululla. Oli aika monta limppa-automaattia. Miks wärtsilässä ei oo pizzapoikia, kun täälläkin koulussa on pizzeria...

TJ vähenee.

TJ on tällä hetkellä 11, mutta fiilis ei oo sama kun intissä kun niitä aamuja laskettiin.

Nyt oon ollu muutaman päivän työmaalla, mukava olla välillä pois toimistoltakin. Työmaan hommat ei ehkä oo sitä hehkeintä, kun pihamaata viimeistellään, tänään istutettiin puita. Eli lapion varressa hiki lentää.

Eipä tänne muuta ihmeellistä. Lauantaina käytiin Gaetanin, Simo L:n pomon luona grillaamassa ja juomassa kaljoo. Muuten oli melko rauhallinen viikonloppu, mitään ei nimittäin ainakaan aikaseks saatu. Sunnuntai-iltana olis voinu käyvä skeittamaassa, mutta kun sitten sato koko päivän. Oli muuten oikeestaan eka päivä tänä kesänä, että sato koko päivän. Sanoohan nuo, että täällä satais yleensä enemmän, mutta ei minuu oo haitanu. Tänään tuli kyllä Suomi mieleen, kun aamulla ei ollu kuin 14 astetta lämmintä, ja päivälläkin vaatimaton 23-24. Onnetonta kun ei ees helleraja rikki mee.

Tän viikon oon ainakin vielä kokonaan töissä, ens viikosta ei ihan suurta varmuutta oo. Muutaman päivän ainakin. Miulla loppuu tässä nykysessä kämpässä vuokrasopimus 31.päivä, eli ens viikon keskiviikkona, ja tästä pitäs sillon lähtee litomaan. Francis lupas miulle yöpaikan Gatineausta, joten asunpahan pari yötä Quebecissakin.

Lunki meininki.

suunnittelua, suunnittelua, suunnittelua

Nyt ois enää vajaat kolme viikkoa Kanadan reissua jäljellä. Aika on menny nopeemmin kun osas ajatellakkaan, oudolta tuntuu kattoa kuvia toukokuulta kun ei ollu edes kunnolla vielä lehti puussa. Kesä on täällä ollu mukava, vaikka "helleaalto" viime viikolla olevinaan loppukin, oli tänäänkin reilu 25 astetta lämmintä. Se mikä täällä tekee kesästä keljun, on kosteus. Suomessa se 30 astetta tuntuu kuumalle, mutta täällä se on aluks ihan järkyttävän tuntusta. No, tuntuupahan syksy sitten mukavan raikkaalle...

Mie oon nyt tehny enimmäkseen kaavotukseen ja tonttien käyttöön liittyvää suunnittelua. Projekteja on päällä useita, mutta esimerkiksi tänään työn alla ollut projekti liikkuu suurusluokassa noin 30 000 000 $ rakennuskustannuksiltaan. Kaavotuksen asiat ei varsinaisesti oo se miun vahvin alue, mutta hyvin oon pärjänny. Työtä mie teen pääasiassa itsenäisesti, möllötän tietokoneella ja piirrän. Jos on ongelmia niin kysyn apua, tosin se on välillä vähän hankalaa, koska meillä ei töissä oo kun yks joka puhuu kunnolla englantia. Tämä henkilö ei kuitenkaan ole varsinaisesti se piirtämisen ja rakennusteknisten määräysten asiantuntija, kyseessä on nimittäin firman sihteeri... Mitään ylitsepääsemätöntä ei vielä oo tullu, ja kaikki on tähän mennessä selvinny. Onneks miulla on sentään jonkunmoinen piirtotaito tuolla cadilla niin pystyy tekemään. Eri käskyjen määrä on perusviivan piirrossa vähänen.

Mitään "näkyvää" mie en täällä saa aikaan. Kuvia ja piirustuksia syntyy, mutta nuo projektit minkä parissa mie oon työskennelly, tulee olemaan valmiita aikavälillä 3-10 vuotta. Eli mie voin sit 2025 kattoo googlemapsista että menikö mikään miun ehotuksista läpi...

Talojen hinnat on täällä jonkun verran suomea halvemmat. Laadusta mie en oo ihan hirveen vakuuttunut, ei täkäläisilla miun mielestä mitään juhlittavaa siinä ole. Laatu vaihtelee rakentajan mukaan, ihan kuin suomessakin. Keskimääräinen talon koko on suurinpiirtein sama kuin suomessakin, mutta 2 kerroksiset talot on huomattavasti yleisempiä. Tontit on täällä tosi pieniä, normaali "reilunkokoinen" tontti asemaakaava-alueella tuntuu olevan 20x40m. Tontin rajoilla etäisyydet on suomalaisia pienemmät ja esim palomääräysten mukaan pienin etäisyys rakennusten välillä on 6m. Tämä siis ihan normaalilla seinärakenteella. Tätä pienemmät etäisyydet on kuitenkin tosi yleisiä. Suomalaiseen omakotitaloalueeseen verrattuna paikalliset alueet ovat korkeampia (käytännössä kaikki talot 2 kerrosta), talot ovat kiinni toississaan ja katot ihmeellisen muotoisia.

Nuo katot minua jaksaa ihmetyttää, mie kyselin tuossa että minkä takia niitä jiirejä pitää olla niin pirusti siinä katossa, niin kuulemma ei oo tuu hukkatilaa. Aumakatto on yleisin ratkaisu, ja jos ei ole aumakatto, niin se harjakatto pitää tehdä ainakin kolmeen eri tasoon... räystäät on luonnollisesti ihan onnettomat.

Paikallisia talon kuvia voipi ihmetellä esimerkiksi Drummondshouseplan.comista joka myypi talokuvia ympäri maailmaa. Kyllähän nuo aika kaukana economy 100:sta on...


Kuvia laittaisin jos olis jotain mitä laittaa.

Tabarnak sentään, täällähän sataa!

Täällä alkaa lopulta mennä kesäkuussa alkanut helleaalto ohi, huomiseks on luvattu onnettomat +20 C! Muutenkin keli muuttuu epävakaiseks, on ukkoskuuroja (lopultakin ukkostaa...) ei tuo 14 päivän ennuste niin huonoa kuitenkaan lupaa, heti perjantaina päästään jo tutumpiin 26 C lukemiin...

Töissäkin oon käyny loman loppumisen takia. Maanantaina takas toimistolle ja "sorvin" ääreen. Tietokoneellahan sitä on taas piirretty. Claudella oli tarjous vetämässä yhsestä tontista Gatineaussa ja siihen piti sitten luonnostella erilaisia mahdollisuuksia mitä vois tehä. No tarjous jäi ja niitä luonnoksia aletaan viedä tosissaan eteenpäin. Mielekästä ja mielenkiintoista hommaa.

Miulle töissä tuottaa eniten vaikeuksia Quebecin provinssi ja Gatineaun kaupunki. Gatineaun rakennusjärjestys kun on pelkästään ranskan kielellä. Jaa, että osaanko ranskaa? TABARNAK, en osaa. paitsi kiroilla ja sanoa päivää. Niillä ei ihan pykäläviidakossa pärjää.

Tänään tein radikaalin päätöksen ja ostin toisen lonkkaridekin. Viime postissa kirjottelinkin Bohdana Longboardsista, ja Joeyn tekemän dekin sitten ostin.

Uusi lauta on tuo punainen paholainen. Malli Bohdana Montoya 7-ply. Droptrhough, 40", jäykkä freeride/DH lauta Kanadan vaahterasta. Käsityötä. Ei kuitenkaan 100%, jossainhan ne viilut on pitäny leikata... Olutpullon on vain tarkoitus antaa teille arvon lukijat käsitys laudan koosta. (kämppä täynnä opiskelijoita ja kuvassa korkkaamaton olut!)

Lautana tuo uus sopii mäenlaskuun paremmin kun entinen. Tasasella potkiessa kaikki epätasasuuden tulee jaloille, koska lauta ei jousta niinkun tuo Battle Axe, joka on osittain bambua. Miulla ei oo tällä hetkellä kun nuo yhet trukit, mutta tarkotus olis ostaa käytetyt trukit vielä. Jos niitä ei löydy niin sitten on varmaan pakko ostaa toiset bear 852. ja renkaat & laakerit.

Canadian Museum of Nature & Ottawa longboarding

Ottawassa on torstai iltoina klo 17-20 ilmainen sisäänpääsy museoihin, ja tottahan sitä museoon menee jos ilmaseks pääsee. Luonnontieteellinen museo on tästä meidän kämpiltä kävelymatkan päässä, joten lähteminen oli aikalailla helppoa. Täytettyjä elukoita oli vaikka minkälaisia.

Rakennus itsessäänkin on jo näkemisen arvonen.

Oli dinosauruksia vaikka minkälaisia.

Sinivalaan luurankokin oli kattoon ripustettu.

Jos nyt kertois jotain tästä paikallisesta longboard meiningistä. Täällä on lonkkaajia suomeen verrattuna tosi paljon, onhan laudantekijöitäkin täällä huomattavasti enemmän & lautamateriaaleista parasta, kanadan vaahteraa on tarjolla edullisesti. Erityisesti Vancouverissa "skene" on tosi vahva, ja siellä on useita laudanvalmistajia. Ottawassa lautoja tekee Bohdana Longboards, joka on paikallisen hepun pikkufirma. Bohdana on aktiivinen myös lautailun ilosanoman levittämisessä, sillä se järjestää joka sunnuntaisessareita ympäri Ottawaa. Sessarit on vaihtuvalla teemalla (on aloittelijoille, on DH miehille, on Freerideä ja kruisailua). Täällä on yhteisöllisyys tärkeä osa lautailukulttuuria. Bohdanalla on myös spotfinder netissä, jonka saa myös iphone appina ja androidille käännettynä versiona. (yllätyksenä ei miun symbianille...) Mutta tärkeintä on se, että se toimii myös SUOMESSA! spotteja on tuolla listoilla jo pitkälti toista tuhatta, joten nyt toimintaa myös Suomessa!

http://www.bohdanalongboards.com/spotfinder/

iPhone:
http://itunes.apple.com/us/app/bohdana-spotfinder/id421874093?mt=8&ls=1

Android:

https://market.android.com/details?id=com.jpsim.Bohdana


Ottawan toinen laudan valmistaja on Benmore, joka tarjoaa trukkeihin myös teriä, jotta niillä voi veivata pitkin rideau-kanavaa talvisaikaan! Kanava kun on olevinaan maailman pisin luistinrata... Nuo Benmore Bladet on kyllä mielenkiintoset. Suomessa on alotettava valmistus ja meillä on kohta maailman kovimmat jäälautailijat?!

Lautoja on tarjolla aika paljon myös käytettynä kijijissa (ottawa.kijiji.ca), nettikauppoja jotka myy lonkkareita on paljon. Ottawassa on kaks skeittikauppaa, jotka myös myy lautoja. Completet on jonkin verran suomea halvempia, noin 50-100€, riippuen millaisen hankkii. Jenkeissä laudat on vielä halvempia, mutta sieltä tänne tilaaminen on vähän niin ja näin (tullit jne.).

Loma...

Olis varmaan aika päivitellä kuulumisia Ottawasta. Reissuilun jälkeen oltiin Katskun kanssa muutama päivä täällä Ottawassa ihan rauhassa, kierreltiin vielä kaupunkia ja tuliaisia ostellen. Katsku lähti viime perjantaina bussilla Montrealiin, Montrealista Pariisiin ja sieltä Helsinkiin. Helsingistä vielä juna Joensuuhun ja vuorokauden reissaamisen jälkeen onnellisesti kotona. Mie jäin tänne vielä kuukaudeks.

Lauantaina saapui kolonna New Brunswickista, Sami ja Topi tuli kahtelemaan isomman paikan meininkiä. Sami on ihan hajalla Campbelltonissa, kuulemma liian pieni paikka. Topi on Bathurstissa, joka sentään on hieman isompi paikka. Mutta pojista on huomattavissa hienoista pettymystä vaihtoaikaansa kohtaan. No pojat pääs toista kertaa täällä käymään ja myös Simon kanssa sitten poikia kannustettiin lähtemään Torontoon. No sinnehän ne maanantai aamuna lähti bussilla, niinkuin mekin aikaisemmin, mutta pojilla oli joku halpa hostelli majotuksena. Tänään tiistaina illalla pojat sieltä takasin huristaa, saapi sitten kuulla millasta ollu. CN-Toweri ja Hockey Hall of Fame ainakin oli ohjelmassa.

Tää viikko on vielä lomaa, ja ens maanantaina koittais arki. Eilinen otettiin ihan rauhassa. Mie yritin ettii kassia tuolle lonkkarille Canadian Tiresta kun se pitäis kotiin raahata, mutta ei vielä tärpänny. Eiköhän tässä vielä jotain keksi. Tämän päivää piirsin CADilla kotona viime keväisiä harjoitustehtäviä, pitäs nekin saaha lopulta valmiiks... Sitten kävin vielä heittämässä tunnin ja kolmen vartin lenkin lonkkarilla Rideau kanavalla ja joen varressa. Ihan perus kruisailua vaan.

Kanadanhanhi Hog's Back Parkissa. Aika kesyjä otuskia, melkein sais kaulasta kiinni ottaa.

Kanavalla on osa suluista tehty puusta. Molemmilla pulilla kanavaa kulkee pyörätie joita pitkin on mukava ajella pyörällä ja rullailla lonkkarilla. Toinen pyörätie kulkee Rideau joen varrella, joka on myös suosittu pyöräilyreitti.

Unohtu viime viikolla laittaa kuva tästä! Todellista laatulukemista läyty Montrealin junasta, amerikkalainen Personal & Home Defense. Tunnetko kotisi uhatuksi? Pelkäätkö ihmisiä? Pidätkö aseista? Aika hurjia juttuja on tuossa lehessä, rynkkyarvosteluista itsepuolustustekniikoihin. EN tiiä kuka hullu tuota oikeesti tilaa mutta pelottavaa ajatella että joku oikeasti tuota lukis jatkuvasti. Oikein kunnon ameriikan meininki.

Tää artikkeli oli sieltä miedoimmasta päästä. Onpahan vessalukemista.