Nyt ollaan Greyhoundin linja-auton kyydissä kohti Ottawaa. Kaks yötä oltiin Katskun ja Simo L:n kanssa Kanadan isoimmassa kaupungissa Torontossa. Toronto oli jo oikeesti iso paikka, asukkaita on reilu 5 miljoonaa.
Meillä oli hotellina Best Western Primrose Toronton Downtownista. Ihan hyvällä paikalla oleva hotelli ja muutenkin ihan siisti, mutta palvelu oli heikkoa. No, seuraavan kerran Torontossa johonkin muuhun hotelliin.
Pakko on kyllä todeta että tähän mennessä mukavin ja kotoisin paikka Kanadassa on ollut Ottawa. Montreal oli liian ranskalainen ja Toronto liian iso. Ottawassa on Kanadalaisen ja Quebecilaisen kulttuurin parhaat puolet, ja kaupunki on sopivan kokoinen. Mukava päästä "kotiin".
Tuo taaempi puikko kuvassa on CN Tower, joka oli pitkään se korkein rakennus maailmassa.
Sama torni eri suunnasta iltapuvussa.
Myös wanhempia rakennuksia kaupungista löytyi.
Sunnuntai iltana suunnistettiin Chinatowniin syömään, josta ruokaa löytyikin. Simo L. maisteli meduusaa, minä ja Katsku pidäytyttiin ihan "normaaleissa" ruuissa.
Lasia ja terästä oli keskustassa tosi paljon
CN Towerista näki pitkälle.
alaskin oli pitkä matka. Tuo tornin lasilattia on ihan mukava.
Eilen illalla kodiututtiin lyhyeksi aikaa Ottawaan kahden päivän Montréalin reissulta. Torstai aamuna lähdettiin junalla matkaan, oltiin puolilta päivin perillä ja perjantaina illalla takaisin. Tänään aamulla lähtikin sitten jo Greyhound kohti Toronton kaupunkia.
Siellä se kaupunki siintää.
Tällainen maisema avautui 21. kerroksen ikkunasta kohti Montrealin kaupunkia.
Ja tälle se näytti pimeällä.
Kaupunkina Montreal oli viihtyisä. Keli oli melko tukala, ilman lämpötila noin 35 C ja kosteuden kanssa reilusti yli 40. Otti aika hyvin mehut irti.
Töissä oon jyrskyttäny tietokoneella viimeset päivät. Ensimmäisen projektin sain valmiiks ja nyt alottelen toista. Tarkotuksena olis valmistella kaavaehdotuksia yhelle Clauden omistamalle maa-alueelle. Siihen on yks ehdotus valmiina, johon on mahtunu 555 tonttia, mutta pitäs kuulemma saada lisää...
Torstai aamuna lähdetään Katskun kanssa Montrealiin. Mennään junalla ja ollaan yks yö hotellissa, Fairmont Queen Elizabethissa. Hotelli on tasoltaan meille vähintäänkin välttävä...
Matkaa tuonne Montrealiin on täältä junalla pari tuntia, joten aamulla kun lähdetään ja perjantaina tullaan illalla pois, niin keretään kaks päivää kierrellä. Lauantaina oliskin sitten tarkotus jatkaa Kanadan kiertuetta ja lähteä käymään Torontossa.
Töissä ollaan saatu sitä aluesuunnitteluprojektia ihan hyvin eteenpäin. Miun työmatka kestää bussilla noin 45 min, kun oon kävelly joka aamu Parliament Hillille, mistä STO:n eli Gatineaun bussit kulkee. OC Transpon, joka kuljettaa Ottawan puolella, ja STOn liput ei tietenkään käy ristiin, joten oon sen takii kävelly. Jos miulla olis joku kuukausipassia tjsp niin sillon voisin käyttää molempia linjoja. Ens viikolla alan kulkemaan pyörällä, jonka sain yheltä CDMn työntekijältä lainaan. Kolme päivää töitä ja sit alkaakin loma. Torstaina on tarkotus lähtee Montrealiin käymään.
Miun toimisto.
Nyt kun on tutustunu enemmän tuohon Quebeciin niin melkein voi sanoo että oon ollu töissä kahessa eri maassa, Kanadassa ja Quebecissa. Quebecissa ihmisten englanninkielen taidossa on toivomisen varaa ja kulttuuri on osin erilaista. Esim meillä on töissä yks joka osaa puhua kunnolla englantia, muut on melkein ummikkoranskalaisia. Onneks on google translate ja mot sanakirjasto...
Katsku tuli maanantaina, ja kovasti on jo kaupunkia kierretty. Miulla oli tiistaina vapaa, ja kierreltiin keskustassa ja parliament hillillä. Kuvassa vaarallisen soturin vieressä...
Eilen oli kuitenkin erikoispäivä. Mentiin puoliltapäivin Clauden kotiin Gatineaun puoelle, noin 40 min matkan päähän Ottawan Downtownista. Claudella on talo Ottawa riverin varrella.
Rannassa onkin sitten se vene. Tehoja saman verran kuin alapuolella olevassa kulkuneuvossa.
Tämänkin kyydissä käytiin pyörähtämässä illalla. Ihan riittävän nopea auto.
Täällä Ottawassa tullu nyt reilu viikko pyörittyä. Mukavaa on ollu, ja enemmänhän täällä on tekemistä ja nähtävää kun Spencervillessä. Katsku tulee huomenna tänne, onhan sitä jo odotettukin!
Tänään käytiin kattomassa Ottawa BluesfestilläDropkick Murphysia, tuota Bostonin lahjaa irkkupunkille. Tuo Bluesfest on nimestään huolimatta paljon muutakin kun bluesia, on kaikennäköstä esiintyjää kantrista punkkiin. Dropkickit soitti jo viiden aikaan ja oltiin jo seittämältä takas kämpillä, ei nimittäin ollu tänään hirveesti muuta nähtävää. Keikka oli kyllä mitä mainioin.
Dropkick Murphys
Kun alko I'am Shipping Up to Bostonin intro soimaan niin taustalakana vaihtu merirosvoteemaan. Basarista voitte varmaan arvata mitä lätkäjoukkuetta arvon orkesteri kannattaa? Voitte varmaan myös arvata saiko Kanadalaiset kuulla kuka voittikaan Stanley Cupin, ja kuinka mukavaa se on heille kertoa?
Ihmisiä oli, ja aika moni oli ihan selvästi tullu kattomaan Dropkick Murphysia, paitoja oli päällä tosi monella.
Edellisen kuvan kanssa samaan aikaan meidän vieressä oli myös arvon bleusvieraat. Kuka lukee festareilla KIRJAA, sanomalehdestä puhumattakaan?! Mitä nää ihmiset oikeen ajattelee? mennään rokkibändin bändin keikalle, otetaan mukaan retkituolit, naposteltavaa ja jotain kivaa luettavaa? ei näin, ei näin!
Näistä tuolifestarikävijöistä on ollu täällä keskustelua paljonkin pitäskö ne kieltää. Nuo tuolit vie järkyttäviä määriä tilaa ja ne näyttää tyhmälle. Siinä vaiheessa kun seisominen on liian vaikeeta, on ehkä parempi olla menemättä festareille.
Muistoksi piti ostaa T-paita, tietysti Stanley Cup aiheinen t-paita. Suomalaisille tapaus Burrows on varmaankin vähän epäselvä mutta kyse on tästä:
Eli Vancouver Canucksin Alex Burrows puri Bostonin Patrice Bergeronia sormeen ekassa finaalipelissä. Siitä tuli aikamoinen kohu täällä, ja tuo T-paita kuittaa "hieman" takaisin...
Tänäänpä sitä alolteltiin uudessa työssä. Lindalle (La Citen työntekijä joka säätää näitä harjotteluita) oli sattunu pikku moka, oli sanonu että mie oon architectural engineer ja Claude, miun uus pomo, oli ymmärtäny että oon arkkitehti. No tänään sitten ensimmäinen homma oli auttaa 250 asuntoa käsittävän alueen suunnittelussa ja rakennusten sijoittelussa. Kaupunkisuunnitelu ei oo miun vahvin osaalue, kumma kyllä, mutta eiköhän tästä jotain tuu. Onhan mulla se _yks_ kaavotuksen kurssi käytynä!
No kun sain sit selvitettyy niille etten oo arkkitehti, vaan mitä mie oikeesti osaan, ja haluan oppia niin eiköhän tästä vielä hyvä tuu!
Pomo on kova automies, työautona on kaikilla herkuilla oleva Toyota Tundra, siviiliautona Porsche Cayenne S ja sit hauskanpitoon Lamborghini Gallardo Spyder...
Kanada dayn jälkimainingeista on selvitty, kuninkaalliset poistuneet alueelta ja elämä palannut raiteilleen. Tai no, työt ei oo vieläkään alkanu, mutta tarkoitus olis sinne huomenissa mennä ensimmäistä päivää. Koska firma on Quebecin puolella on jossain vaiheessa heinäkuuta kahen viikon loma. Se on meillä joko heinäkuun kaks viimestä viikkoo tai sit heinäkuun viimenen ja elokuun ensimmäinen. No onpahan aikaa puuhastella täällä. Katsku tulee ens maanantaina, ja onkin täällä kolme viikkoo. Joten ainakin osa miun lomasta on samaan aikaan.
Muuten täällä on ollut aika rauhallista. Kelit on ollu helteiset niinkun kuulemma Suomessakin, tälläkin hetkellä näyttää mittari olevan karvan verran kolmenkympin alapuolella. Kelit on hillinny skeittaushimoja, kun ei tuollasessa kelissä jaksa pitkään potkia. Nyt on kuitenkin ekat slidehanskat tehty:
Nämä siis DIY puumiehen mallia, hanskat kävin Home Hardwaresta. "Kiekot" on punatammea ja ne on liimattu hanskoihin epoksilla.
Eilen täällä oli isot juhlat. Kanada täytti vuosia, 144 tarkalleen. Canada Dayta vastaavaa tapahtumaa ei Suomesta löydy, taitaa jäädä leijonien kultajuhlatki toiseks kävijämäärältä... ihmiset on vähemmän päissään, täällä kun tuo julkijuopottelu on laitonta ja sen lisäks roskaa oli kaduilla vähemmän. Eilenkin sai todistaa muutamaa tapausta jossa poliisisetä ystävällisesti kaatoi juomia maahan. Jazz-tupakkaa sen sijaan nää tuntuu polttelevan aika paljonkin.
Ihmisä oli liikenteessä ihan kiitettävästi. Rideau Street oli tupaten täynnä.
Rideaulla oli myös Top Of The Worldin järkkäämä skeitti/BMX hässäkkä.
Rideau-kanava ja joen toisella puoella siintää Gatineau, Quebec ja kukkulat.
Päivän värinä oli punanen ja valkonen. Lippu on täällä enemmän logo, ja sitä käsitellään miten halutaan.
Tuntemattoman sotilaan muistomerkillä oli kunniavartio, mahto olla aika lämmin nuissa vetimissä kun lämpötila oli rapsakka 25 C. Täällä on ilma aika kosteeta niin se tekee elämisen vielä tukalammaks.
Snowbirds teki ylilennon. Tätä ennen olivat jo pyyhkässeet hävittäjillä yli.
Tuolla lavalla kävi itse Cambridgen herttua, tuleva kunkku Prinssi William, ja hänen vaimonsa Cambridgen herttuatar Kate. Oli aika hauskaa bongata "isoveljen" valvovan, sillä ympäröivillä katoilla oli aika paljon tarkkailijoita.
Ihmisiä oli.
Illalla ihmisiä pööpöili kaduilla ihan riittävästi. Baareilla oli ainakin tuottoisa ilta, joka ikinen paikka oli aivan täynnä.
Illan ohjelman viimeisenä numerona oli ilotulitukset.
Oli aika mieleenpainuva kokemus. Järjestyhäiriöitä oli tosi vähän, ainakaan myö ei niitä huomattu.
